Hyvä tietää – vinkkejä asukkaalle

Pesutilat

Pesutilojen tekniseksi käyttöajaksi (elinkaareksi) määritellään erilaisia aikamääreitä eri julkaisuissa. Keskimäärin tilat kestävät käyttökunnossa 15–30 vuotta riippuen siitä, milloin ja miten ne on rakennettu ja toteutettu, minkälaisista materiaaleista tilat on rakennettu sekä siitä, kuinka niitä hoidetaan, ts. ylläpidetään. Hyvällä käytöllä tilojen käyttöikää voidaan kasvattaa merkittävästikin.

Ilmanvaihto

Asuinhuoneiston pesutilat on määritelty ns. likaisiksi tiloiksi. Näihin tiloihin asennetaan pääsääntöisesti vain ilmanvaihdon poistoilmaventtiili. Riittävän tehokkaan ilmanvaihdon tarkoituksena on pitää huoneilma laadultaan hyvänä sekä kuivattaa tilat mahdollisimman nopeasti niiden käytön jälkeen.

Ilmanvaihtokanavien puhdistusväliksi suositellaan 10 vuotta. Kanavissa oleva runsas pöly ja lika hidastavat ilman vaihtumista sekä aiheuttavat epäpuhtauksien (itiöiden) pääsyä huoneilmaan.

Pidä huolta huoneistosi riittävästä ilmanvaihdosta, sillä hyvä ilmanlaatu vaikuttaa asumisterveyteen sekä vähentää ylimääräisen kosteuden aiheuttamia kosteusvaurioita eri rakenteissa.

Jos huoneistosi on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla, muista puhdistaa tai vaihtaa ilmanvaihtokojeen suodattimet 2–4 kertaa vuodessa riippuen siitä, minkälaisissa olosuhteissa (esim. kaupunki/maaseutu) asuntosi sijaitsee.

Vanhemmissa asunnoissa, missä on perinteinen painovoimainen ilmanvaihto, voidaan ilmanvaihtoa tehostaa pesuhuoneeseen asennettavalla erillisellä poistoilmakanavapuhaltimella. Markkinoilla on jopa sellaisia puhaltimia, jotka reagoivat ilmankosteuteen ja toimivat sen mukaan.

Vanhempiin taloihin ei tule asentaa erillistä huippuimuria, sillä se aiheuttaa huoneistoon liian suuren alipaineen. Tämä johtaa helposti siihen, että korvausilmaa tulee myös alapohjarakenteiden kautta, jolloin huoneilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia maaperästä ja iäkkäistä rakenteista. Tämä ratkaisu voi lisätä myös huoneilman radonpitoisuutta.

Sähköistys

Aiemmin kostea- ja märkätiloihin sekä ulos asennettuihin pistorasioihin oli asennettava suojamaadoitusmahdollisuus. Nykyisin näissä pistorasioissa on oltava lisäksi vikavirtasuojat. Kuntotarkastusten yhteydessä näiden toimivuus käydään läpi FI-koestimella.

Hyvin iäkäskin pistorasia ja/tai valokytkin voi olla yhä toimintakuntoinen. Kostea- ja märkätiloissa nämä eivät vastaa kuitenkaan sähköturvallisuutensa puolesta enää tämän päivän vaatimuksia (IP-luokitus).

Voidaan sanoa, ”että lähes meissä kaikissa asuu pieni sähkömies”. Sähkötöitä ei kuitenkaan saa tehdä kuin siihen erikseen koulutettu ja luvan saanut ammattilainen. Virheellisillä sähköasennuksilla aiheutetaan todellinen hengenvaara!

Savupiippu ja tulisijat

Savupiippu rapautuu yläosastaan huomattavasti nopeammin, jos sitä ei ole suojattu pellityksellä ja piipunhatulla.

Vesikate ja siihen kuuluvat varusteet

Vesikate muistettava pitää puhtaana sinne joutuvista roskista. Esimerkiksi talon lähettyvillä oleva puusto voi roskata jo yhdessä vuodessa katteen siihen kuntoon, että se pitäisi puhdistaa.

Vesikatteen naulakiinnityksellä on taipumus irtoilla kesähelteellä. Tämä johtuu metallisen vesikatteen voimakkaasta ”elämisestä” kuumuuden takia. Naulojen vaihtaminen ruuvikiinnitykseksi on suositeltavaa.

Yläpohjarakenne

Hyvin toimiva yläpohjarakenne voi olla 50 vuoden jälkeenkin kuin ”vasta tehty”. Puiset rakenteet säilyvät hyväkuntoisina ja hyvännäköisinä, jos ne eivät altistu liialliselle kosteudelle.

Em. tilanne voidaan välttää sisätilojen riittävällä tuuletuksella, tiiviillä yläpohjarakenteella ja sinne menevien kulkuaukkojen/-ovien tiiveydellä sekä yläpohjatilan riittävällä tuuletuksella.

Yläpohjatilaan asennettujen putkien eristykset on kiinnitettävä metallilangalla tai verkolla. Ei siis teipillä, kuten kuvassa! Lähes aina helpoin ja halvin tapa lisätä talon lämpötaloutta on lisätä yläpohjan lämmöneristyksen määrää.

Rakennushistoriaa

Valtaväestöllä yleinen käsitys on se, että ”ennen ei ollut vesieristeitä”. Alla oleva kuva on kuitenkin 1950-luvun omakotitalon rakennuspiirustuksista, joissa on kuvattu kosteuseristeen sijainti. Työ toteutettiin sijoittamalla vesieristys ( 2-kertainen bitumisively) alapohjana toimivan betonilaatan pintaosaan, jonka päälle valettiin ns. jälkivalu (pinnan muotoilu, kallistukset).

Jälkivalun vahvuus vaihteli muutamia senttejä. Tämänkaltaisen pesuhuoneen lattian pintaosa voi olla kostea ja silti kysymyksessä ei ole vesivaurio! Näissä tapauksissa pintarakenne (pintavalu ja kosteuseristys) on poistettava pesuhuoneen saneerauksen yhteydessä.

Pyydä tarjous

Jätä yhteystietosi, niin otamme yhteyttä.